Kun viikonloppu ei tunnu viikonlopulle

Miten voi samalla odottaa viikonloppua ja samalla kuitenkaan se ei tunnu mitenkään hienolle ja loistokkaalle ja oikeastaan tuntuu tylsälle. No minä voin kertoa..Joo onhan viikonloppu aina jees kun saa olla kotona jos muuten arkena pyörii töissä taikka koulussa tai muuten vaan on perheestä erossa ja on oma rauha ja saa ottaa vaan rennosti ja siis ei vaan tarvitse tehdä mitään suurempaa kun riittää,että on vaan. Voi kyllä tykkään sellaisista viikonlopuista, mutta tämä ei ole sellainen. Tähän viikonloppuun rentoutumisen ja kaiken stressaavan mielestä pois sulkemisen sijaan liittyy hyvinkin vahvasti kaikkea stressaavaa jota ei sovi unohtaa ja painaa jonnekin aivojen perälle.

Tänäkin viikonloppuna minulla on koulutehtäviä hoidettavana ja ensi viikolla pidettävään matikan kokeeseen täytyy alkaa valmistautumaan jos aikoo päästä läpi ja mieluummin saisin edes 2 numeroksi enkä menisi rimaa hipoen läpi joten täytyy lukea ja laskea ja lisää laskea, että muistaisin kaiken myös torstainakin. Fysiikastakin tuli taas uusi tehtävä ja se olisi hyvä myös saada alulle edes huomenna..eikös kuulosta kivalle?

Jotenkin pikkuhiljaa alkaa jo odottamaan innolla lähestyvää syyslomaa kun saa olla Joelin kanssa vaan kotona ja nukkua pitkään tai toivon, että saisi. Olen niin vähän meidän pienen murun kanssa nykyään, että kyllä hetkeksi aion viikonloppunakin heittää vihot ja kirjat nurkkaan lojumaan ja leikkiä poitsunkin kanssa ja sunnuntaina meinattiin käydä leikkikentällä koko perhe, että saa Joelkin muutakin ulkona tehdä kun vaan vaunuissa kykkiä.

Mutta onko muilla viikonlopulle mitään suunnitelmia? :)