elämäni ehkä pelottavimmat 40 minuuttia

Mulla on monta fobiaa..ei siis mitenkää liikaa älyttömiä vaan esim: pelkään hämähäkkejä(paljon!),korkeanpaikan kammo ja sitten pelkään hissejä tai siis lähinnä oon aina kun muistan niin välttänyt hissejä, koska pelkään jääväni niihin jumiin. Nyt me asutaan kerrostalossa jossa on hissi ja täällä ekaa kertaa olen uskaltautunut menemään yksin hissiin..siis ikinä ennen en ole mennyt yksin, koska olen pelännyt liikaa, että se jää johonkin jumiin tai sitten yhtäkkiä vaan tipahtaa(niinkuin jossain jenkkileffassa) Ekat kerrat oli tosi jänniä mennä hissiin, mutta kyllä kun pari kertaa oli mennyt hissillä niin mietti miksi sitä pelkää, että eihän mulle muutenkaan niin kävisi, että jumittais johonkin..ei minulla niin huonoa tuuria voi olla. Ja pakko minun oli kohdata pelkoni ja uskaltautua menemään hissiin, koska pojan kanssa jos halusi ulos niin on tasan kaksi vaihtoehtoa mennä vaunuilla hissillä tai kantaa eka vaunut kolme kerrosta alas ja poika sen jälkeen ja eikun takaisin kotiin tullessa sama uusiksi ja viimeinen vaihtoehto ei houkuta. Paitsi lauantaina sattuneen jutun takia nyt en vähään aikaan ole kulkemassa hissillä..en varmasti!

Lauantai iltana katsottiin putousta ja yritettiin saada Joel nukkuu, että voitas putouksen jälkee katsoa leffa yhessä ihan rauhassa ja sanoin, että voisin käydä R-kioskilta nopsaa hakeaa karkkipussin itelleni kun tekee älyttömästi mieli karkkia ja leffaa katsoessa voisin mussuttaa niitä ja kun meiltä ei ärrälle ole kun muutaman sadan metrin matka, että kerkeän jos vielä lähen. Kello oli jotain 20:40 kun lähin tuosta ja tilasin siis hissin kun me asutaan kolmannessa kerroksessa ja ajattelin, että pääsen nopsaa enkä tömistä käytävässä jos menen juosten melkein portaat, että kerkeän varmasti. No enpä osannut aavistaa kuinka pitkäksi minun hissimatka venyy ja jos osaisin nii todellakin olisin jättänyt menemättä!!

 Hissiin sitten menin ja sitte se lähti liikkeelle ja samalle hetkellä mulle iski aivan tajuton paniikki, koska se ryminä mitä se hissi piti niin sai mut jo pelkäämään ja sydän hakkas jo tosi kovaa ..se pysähty toiseks alimpaa kerroksee ku siihe oli tarkotuski no sitten se lasiovi ei auennu joten menin vielä enemmän paniikkiin kun en päässy ulos no sitten ajattelin testaa, että laitan alimpaa kerroksee(jos pääsisin siitä ulos)..no joo taas hetki sitä hirvee ryminää ja nyt se ei avannu ees niitä semmosia ovia jotka tulee hissin sivuilta siihe eteen enne ku se lähtee liikkeelle. Soitin ihan paniikissa J:lle hälyn ja se soitti takas ja itkusena selitin, että en päässy hissistä pois, että auttaa mut h*lv*tin nopee pois sieltä, että mä pelkään. Se tuli sitte siihe alas ja selitin, että hissi sekos ja en pääse pois ni se joutu sit hakee pojanki siihe rappukäytävää sen kanssa. Naapureitaki tuli muutamia siihen paikan päälle ja taloyhtiön puheenjohtaja+ joku muu mies ni välillä laitto hissistä 2 kertaa sähköt pois ja uusiks, että jos se sitten aukasis ne ovet ja aukashan se sen toisen, että näin sitä seinää ja sitten sen lasi oven ylemmältä kerrokselta. Välissä painoin sitä nappulaa mistä ne yhistää sen johonkin jos se just jumii tai jotain niin ne sitten sieltä laitto palokunnalle menee hälytyksen, että pitää apua saada. Kun niillä on vaan joku avain millä ne sellaset lasi ovet saa auki..ja mä odottelin itku kurkussa siellä joku 40-45min, että mä pääsen pois.Onneks niitä naapureita oli siinä ja näin ne ja J oli myös pojan kanssa siinä odottelemassa ja rauhotteli mua. Tuntu, että niillä palomiehillä meni ikuisuus ja kun ne tuli niin ois tehny mieli itkeä onnesta, koska oli niin mahtavaa kun ne nosti mut pois sieltä hissistä  ja pääsin J:n ja pojan luo!<3 Klo 21:30 siis pääsin sieltä pois eli joku 40-45minsaa tosiaan olin siellä jumissa. Ja  koko tuo juttu oli ihan kauheeta, koska mä oon aina pelänny, että mulle kävis noin ja nyt kävi..enää en todellakaan vähään aikaan kulje hissillä!

Ja ei taida hissi edes vielä toimia, koska sillä ei ole kukaan kulkenut sen lauantaina jälkeen kun meidänkin asuntoon siis kuuluu hyvin jos se liikkuu. Se on siellä alimmassa kerroksessa, mutta nyt ne ovet on kiinni sillain normaalisti, että ei niitä seiniä nää sieltä niinkun ei pitäiskään.

Ja toivottavasti muiden lauantai ilta oli parempi kun minulla :)!

nimetön

Niin se vaan viikonloppu meni taas nopeasti. Ja mehän oltiin siellä J:n vanhempien luona koko viikonloppu sitten. Viikonloppuun kuului esim: kuntosali treeniä, saunaa ja ihan kivaa perus oleilua. Käytiin tosiaan se kortti salille hakemassa silloin perjantaina joten nyt pääsee melkeinpä milloin vaan salille sillä kortilla. Joten käytiin sitten lauantaina salilla ja sunnuntaina ja porukkaa ei todellakaan paljoa ollut kun sali on viikonloppuisin kiinni ja vain kortilla pääsee ovesta..enimmillään taisi minun ja J:n lisäksi kaksi muuta olla joten ihan rauhassa sai kyllä tehdä treenit siellä. Ja kyllä koskeeki lihaksiin nytten!

Meidän Joel on oppinut jonkun uuden jännän äänen ja sen on pakko melkein joka väliin päästä sellasta ihme kurinaa :D Hassu toinen. Perjantaina me ennen saunaa J:n kanssa käytiin shoppailemassa Joelille vähän vaatetta kun meillä oli yksi 50€ lahjakortti käyttämättä niin saatiin yksi yöpuku ja yhdet housut ostettua  joululahjaksi jo ja sitten ostettiin nytten heti käyttöön 1body ja sukkahousut ja sukkia 2 paria, koska niitä ei ole kovinkaan paljon. Kuvaa en nyt tänne saa valitettavasti kun kerkesin jo paketoimaan ne ja sitten body odottaa pesua.

Mulla on kaikesta hirveetä stressia tai siis eniten varmaan vielä hankkimattomista joululahjoista! Ennen luulin, että J:lle ois kaikista helpoin ostaa lahjoja kun tunnen sen kuitenkin hyvin, mutta ei! Nytten mä oon yrittäny miettiä pääni puhki mitä mä sille oikein ostaisin..mikään ajatus ei sitten enää kohta tunnukkaan järkevälle. No jospa mä jotain keksisin. Sitten mä stressaan ja pelkään paljon siis tosi paljon ensi viikolla olevaa hammaslääkäri aikaa! Mä oon melkein aina tainut jotenki kammoksua hammaslääkäreitä, mutta nytten mun on pakko mennä sinne mä varmaan pyörryn siihen penkkiin..mua nytten jo pelottaa ihan tosi paljon. Ehkä se on turhaa ei voi tietää..pelkääkö kukaan muu hammaslääkäreitä?

iloa ja murhetta

Nyt on jo menossa rv 38+4 ja luulin joskus, että huoli siitä onko lapsella kaikki hyvin loppuu melkeinpä kokonaan siihen, että kun on ylitetty rajapyykki milloin riski saada keskenmeno pienenee. Ei kuitenkaan mene niin tänäänkin itkin, koska meidän poika on kasvussa pari viikkoa jäljessä, mutta siis ei mitenkään hälyttävän paljoa kuitenkaan, koska mitään asialle ei tehty vaan kontrolliaika vaan varattiin ja kuitenkin kaikki virtauksetkin oli kunnossa. Ja tiedän, että meidän murunen on hyvässä kunnossa, koska liikkuukin tosi ahkerasti massussa tälläkin hetkellä hirmuset bileet menossa :D Ihan tekee potkut välillä kipeää. Kai se vaan on normaalia olla aina omasta lapsesta huolissaan vähän turhankin takia ja eihän se siihen lopu kun lapsi maailmaan saapuu vaan saa sitä olla aina huolissaan lapsesta.

Kuitenkin on mulla ollut ihan kivaakin en siis kuitenkaan koko aikaa ole itku silmässä ja stressaa vaan kaikesta. On niin mahtavaa ja mukavaa ja ihanaa ja ihan kaikkea kun ei tarvitse yksin olla kotona kun kultakin on lomalla!<3 Aina sitä jaksaa hehkuttaa, mutta odotin sitä kauan, että J jää lomalle ja on sitten mun kanssa kotona. Eilen se ihana teki illalla tositosi hyviä perunarieskoja nam ja tänään me yhdessä tehtiin pullia ja nekin oli kyllä tosi hyviä niitä tuli kyllä vähän liikaa vaan :D Saa nähä joudunko minä syömään itse suurimman osan kun tuo murunen on treenaillut niin eipä se ihan älyttömästi taida haluta herkkuja mussuttaa no minä sitten siitäkin edestä! Sekin tosin muuttuu kunhan poika tulee maailmaan niin alkaa ankara lahduttaminen siis kaikkissa järjen rajoissa toki. Huomenna me mennään käymään kaupungissa ja minä ainakin tahdon käydä kirpputoreilemassa jos löytyisi itselle jotain ja H&M:llä pitää varmaan piipahtaa myös.

On oikeasti vaikeaa edes tajuta, että raskaus on näin pitkällä ja poika voi syntyä ihan milloin vain!! Tosi hurjaa kun sitä ajattelee. Tosin en usko, että on ennen kuun loppua tulee kun ei vielä kuitenkaan ole mitään merkkejäkää ilmassa ollut, että olisi tulossa. Eilen tosin koski hieman kipeästi alamahaan ja selkään, mutta kuitenkin vielä niin, että kipua sieti ja se meni suhkot nopeasti ohi, mutta ehkäpä jotain pientä edistystä taas olisi tapahtunut kun ensi viikolla varmaan Kuopiossa tarkistaa..toivoa voi! :)

Siinäpä on nyt mietteetkin tänne kerrottu ja perjantaina varmaan viimestään palailen taas tänne kirjottamaan jos olen jotain kivaa löytänyt kaupungista sitten itselleni( ja apua miten maltan olla hamstraamatta pojalle kaikkea! :D siitä tulee haasteellista) ja sellaista.

helpotus

Mehän käytiin siis perjantaina ylimääräisellä neuvolakäynnillä, koska verenpaineita piti tarkkailla, koska mullahan ne oli koholla muttei kuitenkaa mitään raskausmyrkytystä ole. Ja siellä mulla sitten taas niitä mittailtiin ja eihän siitä oikein mitään jännityksen takia tullut, paineet heitteli oikein kunnolla. No sitten tein taas pissatestin ja kappas vaan TAAS kerran oli leukkarit koholla..kyllä vähän ihmetytti, koska tiistainahan pissani viimeksi oli puhdas. No protskuja ei pisussa yhtään ollut taaskaan ja sehän on hyvä vaan, mutta sain sitten tehtäväksi maanantaiksi viedä uuden pisunäytteen aamulla labraan niin näkee ne leukkaritkin paremmin..no sieltä neuvolasta ne sitten soitti Kuopion synnytyssalille ja kyseli pitääkö siellä niiden kohonneiden paineiden takia käydä tai aikaistaa kasvukontrolli päivää tai jotain kun se on varattu 28 päivä tätä kuuta,mutta ne sanoi sieltä ettei tarvitse ja ne sopivat, että mulle annetaan verenpainemittari lainaksi ensi tiistaihin asti, että mittailen kotona kaikessa rauhassa niitä ja laitan tulokset ylös ja niitä tuloksia pidetään sitten oikeina. Ensi tiistaina siis minulla on taas kerran neuvola ja menen sinne niitä tuloksia ilmoittamaan ja ihanaa kun huomasin eilen kuinka paljon paremmat tulokset täällä kotona mittaillessa jo tuleekaan :-) hirmuinen huoli ollut noista verenpaineista tietenkin kun onhan se hyvä, että meidän pikkuisellakin olisi hyvä olla siihenkin ne vaikuttas jos ne ois hirmusen koholla. Ja ultrattiin taas meidän murustakin siellä perjantaina nopeasti, itse en nähnyt vaavia siitä näytöltä alussa ja sitten kun se vaan hiljaa oli ja katseli niin meinas pieni paniikki iskeä! Ajattelin, että onko meidän murulle käynyt jotain..sitten se näyttö onneksi käännettiin ja sanoi, että kaikki on kunnossa ja hyvä syke olla vaavilla<3 Ja neuvolatäti kertoikin, että taas meidän pieni oli kääntyny oikeaan asentoo ei ollut enää siis perätilassa..vaikkakin kyllähän se asento moneen otteeseen kerkeää vielä vaihtumaan. Ja kyseli sitten, että onko joka päiväisesti ihan vaavi liikuskellut? Ai että onko..eilenkin illalla katsottiin euroviisuja ja melkein kokoajan sen humppaili tuolla masussa kovasti <3 On se aina ihanaa kun se potkii niin tietää, että on varmasti kaikki hyvin masussa pikkuisella. Niin eilen käytiin kaupungissa prismassa poikaystäväni äidin ja siskon kanssa ja jyskissä. Sitten takaisin tultiin niin päästiinkin lenkille kullan kanssa ja sen jälkeen syötiin grilliruokaa..makkaraa ja pihviä ja sellaista..oli onneksi ihanan aurinkoinen sää vaikka sadetta ja ukkosta luvattiinkin,mutta eipä satanu kovin montaa pisaraa koko päivänän. Ja teinpäs eilen onnellisena veikkauksia suomi-ruotsi matsiin ja sitten vahingossa väärän pelinumeron laitoinkin siihen lappuun ja maksamisen jälkeen katsoin, että jaahas olenkin veikannut sitte NHL peliä sinne meni 2€ hukkaan..no mutta aamulla kulti katsoikin niin voitin semmoset 44€ sitten niinsanotusti vahingossa :-D Ja ei muuten kultin kanssa kokonaan jaksettu Suomi-Ruotsi matsia katsoa meni niin surkeasti, mutta pääseepäs edes pronssista taistelemaas Usan kanssa.  Illalla sitten seurailtiin vielä euroviisuja, mutta rupesi mua niin kauheasti väsyttämään, että lähdettiin nukkumaan silloin jo kun vielä pari viimeistä esiintyjää olisi ollut jäljellä..ja huonostihan tuo Suomi siinä pärjäsi voivoi. Siinäpä sitä olikin viikonlopusta aikalailla kaikki, paitsi ainiin lähtihän meillä viikko 28 käyntiin lauantaina eli siis nyt rv 27+1 jo menossa. Palailen taas sitten viimestään tiistaina tähän blogin pariin kun silloin on se extraneuvola nytten en jaksa kun on jo niin pitkä teksti niin kirjoitella tosta murusen viikosta enää tähän.

neuvola

Eilen me siis käytiin neuvolassa meidän murusta moikkamassa<3 Siellä se oli taas perätilassa vaihteeks, mutta onneksi on aikaa vielä oikein päin kääntyillä siellä masussa. Mua taas jännitti hirveesti koko neuvola käynti ja panikoin ja stressasin jo kotona ennen lähtöä sitä, no sitten stressiä ei paikan päällä helpottanut yhtään se, että joku mies halusi tulla katsomaan kun se oli siis sairaanhoitajaopiskelija no eihän sitä pakko olisi ollut ottaa sinne,mutta sanoin, että senkus tulee. Ekana kaiken kysely jälkeen minun piti taas sen pissinäyte antaa ja eipä tietenkään vielä ollu leukkarit takaisin nollalukemille laskenut..vieläkin oli siis kahdella koholla vaikka antibiootti kuurinkin olen jo syönyt loppuun. Proteiiniä ei ollut pissassa onneksi tälläkään kertaa yhtään eikä sokeria. Ja sitten viikon kauhen jännäämisen jälkeen sain vihdoinkin kuulla sokerirasitustulokset..en niitä lukuja muista,mutta kuitenkin kaikki oli alle maksimiarvojen joten ei tarvitse mitään erikoisempia syömistarkkailuja taikka verensokerinmittauksia. Onneksi ne oli hyvin mennyt ja hempparitkin oli noussut rautatablettien avulla 112:sta ylemmäs nyt oli siis 126 :) Ja sitten painonkin mittaus mua kauheesti pelotti kun jotenkin tuntui, että ois hirveesti painoa tullut, no mutta eipä ollut kun 150g viikko tullut joten sekin meni hyvin. Ja viimeisenä ennen ultrausta siis päästiin siihen mitä eniten pelkään ja panikoin eli verenpaineenmittaus ja sydänhakkas jo kauheesti siinä vaiheessa ennen kun huoneeseen oli meidät kutsuttu joten arvasin melkein, että tulokset saattaa olla aika huikeat ja niin ne oliki..yläpainetta en tässä muista kun ei tuo neuvolakortti mukana ole mutta alapaine oli ekana jo kauheat 96 sitten uusiksi mitattiin laski 90, mutta uskoisin,että matalammat ois ollut jos en olisi ollut niin paniikissa mittaushetkellä..mulla vaan aina on tuo verenpaineen mittaus sellainen juttu, että se pelottaa ja jännittää aivan kauheasti. No ne käski mun ite mittailla niitä jos ei ois sitten noin korkeat lukemat ja no minähän kävin mittaamassa, mutta ei se auttanut ne van nous kun itsekseni mittasin,koska pelkäsin edelleen. Huomaa kuitenkin kun pääsi rauhottumaan niin eipä se sydänkään hakannut enää niin kovaa ja pulssi oli paljon rauhallisempi. No mutta silti sain uuden ajan perjantaille, koska nuo paineet on koholla ni sit taas vaan mittaillaan-.- ja uusi pissanäyte piti viedä tänään aamulla jossa vielä katsoo ettei varmasti ole proteiinit koholla ja sit niitä leukosyyttejä tarkistetaa..että sellaista mulle tänne..jospa perjantaina menisi vähän erilailla tuo käynti kun ei mulla ole mitään oireilujakaan ollut joten tuskin on raskausmyrkytystä ainakin toivon niin. Jospa muilla menisi vähän paremmin edes (-: Ja ainiin meidän pienellä ainakin oli kaikki hyvin joten se on pääasia, mutta siinäpä oli neuvolakuulumiset ja aika pitkästi tälläkertaa..