Alussa oli vaikee tajuta,että vitsi musta tulee äiti? Mut nyt kun vaan kokoaika lähemmäs ja lähemmäs pääsee päivä päivältä laskettua aikaa ni aina se vaan tuntuu ihanemmalta! Sitä oli alussa tosi vaikea tajuta ja uskoo kun eihän niitä liikkeitä alussa tunne ja kun masukin tuli vasta niin myöhään näkyviin kunnolla, enkä mä mitenkää kärsiny kauheasta pahoinvoinnista tai mitään joten en mä oikeestaan aina huomannut mitään eroa siihen oloon kun en ollut vielä raskaana! Ja sitä sit vaan ajatteli, että voiko oikeesti mun masussa oli pikkuihmisen alku, vaikka olikin jo ensimmäisen kerran ultrassa nähny. Ja alussa muistan kuinka pelkäsin kokoaika, että jotain kävis ja mä syyttäisin itseäni kauan siitä(vaikka aika yleisiä taitaa olla,että ensimmäinen menee kesken monesti hirmu alussa)ja odotin vaan raskausviikkoa 12, koska silloinhan keskenmenon riski pienenee paljon.
Mä muistan niin hyvin sen päivän kun tein testin! Siis ma 17. joulukuuta tuli testiin kaksi viivaa<3 Mä olin jo aika kauan puhunu mun kultille, että tahtoisin lapsen ja näin. Mut tarkotus oli silti alunperin vasta joskus keväällä 2013 alottaa yrittämään..no kuitenkin päädyttiinki siihen,että ei ihan yrittämällä yritetä, mut se tulee jos on tullakseen. No oltiin tuo päätös tehty vähän ennen tuota ma .17 päivää ja no mulla ois pitäny menkat alkaa to 13. joulukuuta eli just viikonlopuks, mutta eipä niitä näkyny, mutta en sillee alussa miettiny mitään "hei nyt varmasti on jo tärpänny!" kun mulla oli muutenki ne ollu vähän sekasi jo parina kuukautena ja alkanu miten sattuu joten ois ihan normaalia ollu jos ois myöhemmi alkanu. Ja mulla kun välillä koskikin ihan samallalailla mahaan ni aattelin,että kohtapa nuo taitaa alkaa ja noh lauantaina me ostettiinki muutamat bisset, mut muistaakseni 3 taisin juoda ja jotenki mulle tuli niistä heti hirmu huono-olo joten en pystynyt enkä myöskään edes halunnut juoda enempää, koska mä rupesin itsekseni miettii, että entä jos se tärppäski heti!(silti pidin sitä kyllä aika epätodennäkösenä kun eihän me yrittämällä yritetty ja luulin että ovikset oli jo menny ettei nyt kyllä tule mitään viel).
Enkä mä silleen halunnu elätellä mitään toivoita vielä siitä, että oisin raskaana, koska aikasemmi olin/oltiin pari kertaa luultu et oisin ns. vahingossa tullu raskaaks ja kerettii jo tulla hirmu iloseks, mut sit oliki väärähälytys. No sit tuli sunnuntai ja eihän ne alkanu vielä sillonkaa vaikka mahaan välillä koskikin ja rupesin vaan enemmä ja enemmä miettii sitä,että jos me saadaanki lapsi, vaikka yritin olla miettimättä ettei sit tulis pettymyksiä! No J sano, että ootetaan viel pari päivää jos ei menkkoi näy ja tehään testi sitte. No tuli maanantai ja lähin kouluun, mutta olin kaupungis pari tuntii ennen koulun alkua ja enhän mä pystyny oottaan paria päivää, että vasta sit sen testin tekisin joten juoksin pari apteekkia ja etin suhkot halpaa testiä, mut meninki ärrälle ostaa ja menin aatelkaa linja-auto aseman veskiin tekee sen!!:D No sielä hirmu jännittyneenä sit oottelin pari minuuttia ja ootin, että mitä se näyttää ja kun katoin ni en meinannu millään uskoa,että siinähän oli 2viivaa! Meinasin samantien ruveta itkemään, mutta ONNESTA! No menin heti soittaa mun J:lle ja kerroin, ja oli senki ehkä vähän vaikee olla töissä kun tollane uutine tulee ja oltiin kyllä maailman onnellisimpia! Mä tein kuitenkin kotona parin päivän päästä uuden testin vielä varmistaakseni asian ja,että kultaki näkis ne viivat, vaikka olinhan mä jo soittanut heti 17päivä neuvolaan ja saanut ajan ma 7. tammikuuta. (silloin oli rv 7+2)
Kuitenkin sinä maanantaina kun tein sen testin siellä aseman vessassa musta tuli maailman onnellisin. Ja olen kyllä vieläkin monesti itkenyt esim: kun muru tuolla masussa potkii niin onnesta monet kerrat ja tulen varmasti vielä itkemäänkin! Ei sitä vaan tiedän miten ihanalle ja mahtavalle tää odotus ja kaikki tuntuu ennen kun sen on itse kokenut!<3
Jos joku tämän jaksaa lukea niin hyvä, koska onhan tämä pitkä teksti, mutta pakko oli taas palata näin muistelemaan! Minäpä jatkan aamuani laittelemalla pojan vaatteet kuivumaan kun sain taas koneellisen niitä pestyä!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti