päivä jonka olisin voinut skipata

Nyt taas pitkästä aikaa palasin tänne kirjottamaan kuulumisia..joka päivä kun ei vaan oikein ole aikaa kirjoitella. Aina muutenkin pitää yrittää aamupäivästä kirjoitella tai yleensäkin ennen kun kello on kaksi kun J pääsee silloin töistä ja sitten illemmalla on yleensä jotain  salitreeniä melkeinpä joka päivä tai sitten kotitreeniä niin ei kerkeä ja yhteistä aikaa ei mielellään käyttäs koneella istumiseen.

Eli taisin viimeksi sunnuntaina tehä normi postauksen joten onhan siitä jo monta päivää..kylläkään ei sinä aikana ole silti kovin kummoista kerennyt tapahtumaan. Paitsi jälleen kerran olen itseeni pettynyt, koska missä hitossa mun itsekuri oikein piileksii? Miksi minä en vaan millään osaa vastustaa karkkia..kun söin eilen karkkia ja sitten myös tiistainakin! Nyt oikeasti minun pitäis yrittää ryhdistäytyä..ei karkin välttäminen voi olla noin vaikeaa vai voiko? Minulle näköjään voi..no ehkä asiaa helpottaisi myös se ettei menisi ihan nälkäisenä kauppaan,koska usein sieltä tulee ostettua just jotain herkkua.

Koko aamun mä olin niin vihainen itselleni ja niin pettynyt itseeni..ja aamulla ois vaan tehny mieli jäädä sänkyyn makaamaan. Ja joo jotkut ajattelee, että otanpa mä raskaasti tuollasen asian jos välillä sortuu herkkuihin, mutta kun mä tahdon muuttua ja jos kovasti tahtoo niin pitäs olla otsekuriakin..ja mulla ei ole ainakaan tarpeeksi. No minulla se ei ole mahdollista,että sänkyyn vaan vois jäädä nukkumaan,koska on tuo pieni Joel meillä ja minä olen päivät sen kanssa kun J on töissä. Ja en mä halua olla joku luovuttaja..ja äsken tuli paljon parempi fiilis kun polkaisin kuntopyörällä 20min.

Mutta mennäänpä muihin juttuihin minusta ja minun karkin mässäilystä. Ihan mahtavaa ku sää on pikkuhiljaa ruvennu muuttumaan kylmemmäksi. Johan mä oon kauan odottanut talvea. Vielä ei lunta näy, mutta ehkäpä joku päivä sitä luntakin vähän jo tulee. Ihanaa kyllä kun joulukin on jo kohta..vielä kun sais viimeiset lahjat hommattua. Juhalle tilasin taas yhden lahjan jota tässä en voi tietenkään mainita,mutta eipä tullut tänäänkään postissa..missäköhän lie viipyy.

Sitten Joelista..ensi viikollahan teille on jo tänne tulossa luettavaksi 3kk postaus,koska ensi viikon torstaina meidän Joel on 3kk vanha jo! Ja silloinhan on neuvolakin ja hurja kun pieni saa jo ekat pistettävät rokotteet! Itkeeköhän äiti vai poika saa nähdä.Minua ainakin vähän jänskättää jo nytten. Meidän poika on kyllä hirmuisen seurallinen ja kyllä suuttuu jos hänen juttuja ei koko ajan ole vieressä kuuntelemassa,koska toinen kyllä juttelee välillä niin paljon. Kaipaa tosiaan seuraa kauheasti, mutta eipä minustakaan olisi kivaa yksin aina vaan selittää kaikkea.

äidin ihana pieni mies<3

ja nyt minun täytyy kyllä lopettaa,koska pieni meinaa hermostua. Joten oikein ihanaa loppu torstai päivää kaikille!