Elämää 1 vuotiaan kanssa

Hetki sitten muistelin haikeana niitä aikoja kun poika oli pieni ja jonkun muutaman kuukauden ikäinen vanha vain. Muistelin niitä ehkä siksi,että kaipasin pienen vauvan ihanaa tuoksua, kaipasin sitä pientä tuhisijaa siihen kainaloon.

Nykyään kun Joel on jo vuoden ikäinen niin onhan tässä meillä osittain ihan eri poitsu kun silloin. Uusia taitojakin on opittu valtavasti. Nykyään juostaan jo äitiä ja isiä karkuun nopsaa. Ja huomaa kyllä,että luonnettakin löytyy jo aikalailla nykypäivänä. Meillä ainakin osataan tosiaankin ilmaista jos joku ei menen ihan niin kuin itse tahtoisi. Ja voi sitä temperamentin määrää joinakin päivinä..huh huh, silloin kaipaa kyllä todenteolla sitä pientä ja rauhallista pikku miestä.

Enemmän saadaan tietysti myös perässä juosta ja vahtia ettei toinen telo itseään sohvalle kiivetessään. Ei siis kovinkaan paljon rauhallisia hetkiä ole meidän mökissä. Kaikki laatikot ja roskikset pitää penkoa moneen kertaan päivän aikana, käsi pitää uittaa pari kertaa vähintään vessanpöntössä(ja omat kirjatkin myös!), pakastin olisi myös kiva aina sulattaa..toisinsanoen tekemistä piisaa ihan eritavalla kun ennen.

Nukkuminen on onneksi ollut kauan jo eriluokkaa kun sillä muutaman kuukauden vanhalla pirpanalla ja yöt mennään yleensä yhdellä heräämisellä. Toki vielä voisi mennä kaikki yöt kokonaan omassa sängyssä, mutta ei se ole kauheasti häirinnyt vaikka toinen keskellä tuhiseekin..minulle uni maistuu hyvin jokatapauksessa nyt kun joudun heräämään aikaisin. Enää ei tarvitse itseään tuntea puolikuolleeksi vajaiden yöunien tähden.

Meidän ruoka on paljon kiinnostavampaa kun ne omat safkat ja lemmikkiä me ei tulla tarvitsemaan, koska meillä on jo poika joka kerjää meidänkin ruokia. Tietysti Joelkin saa myös syödä samaa ruokaa kuin mekin välillä, mutta joskus nyt vaan on ruokaa mikä ei niin hyvin pojalle sovellu..esim liian mausteiset ruoat ei käy.

No mutta jos tästä yhteenveto täytyisi saada niin..hektisempää on elämä ainakin nykyään kun poika on jo vanhempi ja se oma aika ja yhteiset rauhalliset hetken J:n kanssa on aika vähäisiä kun uniakaan ei enää niin paljoa päivälläkään nukuta, mutta helpompi on vaikka kyläilemään johonkin lähteä kun niitä unia ei enää tarvitse miettiä. Öö rahaa ei ehkä ihan niin paljoa mene kun korvikkeet on lopeteltu ja lehmän maito menee pojallakin ja välillä kun voi niitä samoja ruokia meidän kanssa mutustaa.Enemmän saa vahtimassa olla eikä hetkeksikään voi laskea silmistä, koska muuten on taas ilkeyksiä tekemässä.

Ihana on meidän taapero ja paljon osaa hienoja isojen lasten juttuja jo, mutta joskus ei haittaisi vaikka hetkeksi rauhottuisi. No kaipa se kuuluu olla näin nyt ja vielä useamman vuoden eteenpäinkin. Ja onneksi on olemassa mummot,että joskus ehkä isi ja äiti voisi harkita vapaa iltaa ja saataisiin ansaittua yhteistä laatuaikaa..vain me kaksi<3!

Ensiaskelia

Mun on pitänyt jo jonkun aikaa sitten tulla teille kertomaan,että meillä osataan kävellä jo ilman tukea! Mun sydän suli kun näin ne ekat pienet ja varovaiset askeleet kun Joel uskaltautui päästää tuestaan kiinni jä lähteä pikkuhiljaa kävelemään <3 Samalla tuo uusi taito oli minun mielestä vähän pelottavaa, koska varsinkin alussa ja tietysti vähän vieläkin sai pelätä,että jos toinen kaatuu ja sattuu pahastikin. Ja onhan sitä kaatuiltukin, mutta ei kai sitä elämästä ilman mustelmia selviä ja mitään pahaa ei ole sattunut. Ja on se kuitenkin myös niin ihanaa nähdä oman lapsen oppivan uusia isoja asioita.

Tämä ensimmäinen kerta kun ilman tukea lähdettiin menemään oli jo 8.8 eli päivä ennen minun synttäreitä. Voiko siis parempaa lahjaa äiti saada! Nyt Joel kävelee jo jatkuvaan ilman tukea ja kävely on jo varmempaa,eikä paikallaan paljoa jakseta olla. Tietysti vielä edetään edelleen välillä konttaamalla ja joskus pyllähdetään nurin vähän väliä kun kävellään(varsinkin väsyneenä), mutta hienosti jo osaa kyllä uuden taidon.

11 kk ikäisenä siis tuokin taito opittiin. Ja kuvasin eilen kännykällä pienen pätkän kun Joel käveli ja hieman tais kuvaus häiritä, koska hetken sai kuvailla ennen kuin videolle saatiin mitään.

Minkäs ikäisenä teidän pienet on lähtenyt taapertamaan?

Ja tässä on kovaa vauhtia lähestymässä Joelin 1vuotis synttärit ja juhlat, mutta yritän siitä ja kaikista koulukiireistä huolimatta postailla tänne aina kun on vähänkin ylimääräistä aikaa.

Joel 10 kuukautta

Enää kaksi kuukautta ja täällä saadaan juhlia 1vuotis synttäreitä! Eli siis niinkuin eilen mainitsin blogissa niin lauantaina meidän poitsusta tuli 10kk vanha. Hurja miten nopeasti tuo aika rientää ja meidän pieni muru kasvaa vaan kokoajan ja aina oppii jotain uutta.

Murunen on oppinut tosi paljon kaikkea. Tukea vasten seisominen ja tukea vasten kävely  tuli molemmat tuossa vähän yli 9 kuukauden ikäisenä ja pian lähti kävelemään tukea vasten kun eka oli oppinut seisomaan ja nykyään seisoo tosi hienosti ja osaa hyvin kävellä tuen kanssa. Ja pari kertaa on vähän vahingossa seissyt hetken ilman tukea, mutta se ei vielä kuitenkaan onnistu niin ettei siitä aika nopeasti tipahda pyllylleen takaisin. Ryömiminen on vähentynyt myös tosi paljon ja nyt konttaillaan paljon enemmän.

Sanojakin opetellaan tosi kovasti täällä ja olen joskus aiemmassa postauksessa maininnutkin,että osa onkin jo ihan ymmärrettäviä sanoja. Ja Joel on kyllä kova höpöttämään kaikenlaisia omia juttujaan ja harvoin on hiljaa ja se on kyllä ihanaa,että on tuollainen ihanan iloinen ja pirteä lapsi! Musiikista muru on ruvennut tykkäämään ja rupeaa heilumaan lattialla kun kuuluu jotain musiikkia eli täällä tanssitaan myös. Rytmi on siis pienellä veressä ;)

Täällä nukutaan lähes poikkeuksetta joka yö ihan koko yö omassa pinniksessä. Yön aikana herätään sen kerran tai kaksi yleensä ja yöunet on sellaisia 8 tunnin luokkaa yleensä..joskus kyllä vähän pidempiäkin. Ja yleensä päivällä menee vielä ainakin tällähetkelleä 2-3 päikkärit. Ja yöllä meillä ei enää olla pitkään aikaa syöty, vaikka kyllä muutama yö sitten annoin vähän maitoa kun oli kauan niin kiukkuinen poika eikä mikään meinannut auttaa, mutta muuten ei siis syö Joel enää yöllä.

Ruokailut menee meillä oikein mukavasti ja Joel tykkää kyllä oikeastaan kaikesta mitä annetaan syötäväksi ( tosin ehdottomia lemppareita silti taitaa ne hedelmäsoseet olla), vaikkakin joskus kiukkuisena aina meinaa työntää lusikkaa pois eikä haluaisi syödä oikein mitään, mutta silti suhteellisen hyvin kuitenkin aina onnistuu ruokailu pojan kanssa. Ruokailujen yhteydessä annetaan yleensä vettä ja korviketta menee lähinnä se pari 1- 2 dl ennen unia aina. Ja suustakin löytyy jo 2 hammasta.

Luonteeltaan meidän mini on kyllä yleensä hymyilevän, iloinen poika, mutta kyllä sitä temperamenttiakin löytyy ja osaa kyllä ilmaista jos ei ole tyytyväinen. Ainakin kun joutuu kieltämään ja hakemaan pois jotain kiellettyä tekemästä niin harvoin siinä vaiheessa on iloinen poika. Edelleen Joel on myös vierastavaa tyyppiä ja aina uudet ihmiset on hieman liian jänniä ja tulee itku ja on päästävä joko minun tai J:n syliin turvaan. No toiset lapset vierastaa ja toiset ei. Ja tuttavuuttakin kyllä tekee kun on hieman eka vähän arkaillut ja huomannut,että eihän tässä ole mitään pelättävää :)

Sellainen pieni mies on tuo meidän Joel nyt 10 kuukauden ikäisenä ! ♥

Ensimmäisiä sanoja

Taas kerran pahoittelut postaustauosta ja yritän taas skarpata ja postailla useammin. Ja niinkuin otsikosta näkyy niin täällä ollaan jo jonkun aikaa saatu kuunnella Joelin höpötyksiä ja toinen osaa jo "puhua" tai siis muutamia sanoja tulee mitä me jo ymmärretään niiden tarkoittavan. Joitakin sanoja siis toistaa jos me sanotaan se sana tai muuten vaan saattaa hokea aina niitä muutamaa sanaa. Eihän Joel tietenkään sano sanoja niinkuin ne ihan oikeasti me aikuiset sanotaan, mutta siis niistä ymmärtää mitä tarkoittaa ja sinne päin ne sanat siis menee :)

No tässä niitä sanoja

Hätä tämä oli jopa ihan eka sana mikä pojan suusta tuli :D Ja tuon se sanoo niinkuin se sanotaan eli yksi ihan oikea sana osataan jo. En ole varma miksi se juuri tuo hätä sana on, mutta kai se johtuu siitä kun aina syliin ottaa jos itkettää ja on sanonut pojalle, että "ei ole hätää" tai jotain..?

Äiti ( ihanaa olenkin odottanut milloin se äiti tulee sieltä ! ) ..sanoo sen joten näin aina ätä ätä ja ollaan kyllä päätelty,että äiti se taitaa olla ja tänään aamulla sanoi vaan äi äi..apua pakosti hymyilen itsekseni tässä ja olen niiiiin niin ylpeä meidän pojasta!

Hei eli Joel aina vilkuttaa jos me esim: sinne salille mennään ja yleensä sieltä se hei sanantapainen äänikin kuuluu suusta.

Viimeisenä on kyllä hieman hankala, koska ei ole varma kumpaa tarkoittaa..eli onko kyseessä mummo vai mamma? Se menee aina jotenkin "mumm mumm tai mamm mamm?" jotenkin noin ja kumpaakin sanaa on jonkun verran kuullut joten vaikea sanoa kumpiko olisi kyseessä oikeasti, mutta joskus ollaan J:n kanssa puhuttu Joelille niin,että "kohta se mummo tulee käymään" niin rupeaa kuulumaan tuota hokemista joten olen ajatellut,että se voisi mummoakin tarkoittaa..Joel sen ainoastaan tietää mitä hän sillä tarkoittaa.

Mitkä sanat siellä oli ensimmäiset ymmärrettävät sanat? 

Siinä muutamia sanoja mitä osataan täällä. Ja en voi uskoa,että meidän pieni poika on kohta jo vuoden ikäinen. Ihanaa kun toinen oppii uutta, mutta kyllä myönnän,että välillä on ikävä sitä pientä vauvaa joka tuhisi tissillä minun vieressä♥ Ja nyt meiltä löytyy tuollainen melkein taaperoikäinen pieni mies joka ei kauheasti aloillaan viihdy saati sitten rauhassa vieressä makoilemassa tai sylissä vaan koko ajan on kauhea meno päällä.

Joel 9 kuukautta

Juurihan meidän mini mies saapui maailmaan ja toinen oli ihan pieni vauva, mutta kohta täällä on jo vuoden ikäinen pirpana. Mihin mun vauva on mennyt. Hetki sitten toinen vietti aikaa paljon tissillä ja oli ihanaa kun toinen tuhisi siinä vieressä, hetki sitten näin ekan hymyn ja se oli maailman ihanin asia ja miten toisen hymystä voi tulla niin iloiseksi,..kaikkia uutta on opittu täällä paljon ja ihanaa nähdä miten toinen kasvaa ja oppii aina uutta<3

En ole hetkeen tehnyt taas tälläistä postausta ja viimeksi taisin tehdä kun Joel oli 5 kuukauden ikäinen ja siitäkin on kasvettu paaaljon..

♥ Vaipat on kokoa 4

♥ 8 kuukauden ikäisten ruokia syödään

♥ Suusta löytyy 1 hammas!

♥ Vaatteissa menee koko 74

♥ Konttaaminenkin onnistuu, mutta poika etenee ryömimällä varmaan, koska niin pääsee nopeammin

♥  Tukea vasten noustaan ihan kohta seisomaan (pari kertaa on jo onnistuttu, mutta ei vielä ihan tukevasti vielä seiso..)

Liikkuminen tapahtuu pääasiassa ryömimällä kauhealla vauhdilla, mutta on Joel kyllä hieman kontannutkin, mutta etenee silti ryömien niinkuin aikaisemmin tuossa mainitsin niin ehkä pääsee niin nopeammin. Eihän kaikki edes välttämättä konttaa ollenkaan vaan suoraan sitten rupee kävelemään, mutta saa nähdä miten täällä.

Opittu on paljon kyllä uusia juttuja esim: tuo tukea vasten seisominen on pari kertaa onnistunut, mutta onhan se tosiaan hieman huteraa se seisominen,että saa siinä takana olla ja katsoa ettei kaadu. Vähän aikaa sitten opittiin myös vilkuttamaan ja kun me J:n kanssa esim salille mennään niin poitsu vilkuttaa mummin sylissä. Taputtaminen on jo sitten kauemmin osattu ja pinsettiote sujuu ja osataanhan täällä vaikka mitä, mutta siis uusimpana tullut tuo tukea vasten seisominen.

Täällä syödään niitä 8kuukauden ikäisten ruokia jo vähän, vaikka enimmäkseen on vielä niitä pienempien ruokia kun joissakin 8kk ikäisille tarkoitetuissa soseissa on vielä aika isoja perunan tai porkkanan paloja ja ne pitäis itse kuitenkin pistää pienemmäksi (yhdellä hampaalla ei vielä paljoo pureskella) joten sama on antaa niitä hienojakoisempia ruokia. Ja uusi tuttavuus Joelille on nuo lasten maissinaksut joita sai ekaa kertaa maistella maanantaina ja tykkää niitä kyllä syödä. Ja niin enää juo vaan korvikemaitoa kun minähän lopetin imettämisen silloin kun Joel oli joku 7kk kun ei sitä maitoa enää vaan tullut riittävästi..ja niin yöllä ei enää myöskään syödä.

Nukkuminen on onneksi ihan eri luokkaa kuin silloin vaikkapa kun poika oli sen 5 kuukautta ..silloin sai herätä vähän väliä antamaan tissiä ja nukkui tosi levottomasti poika ja mamma oli kyllä super väsynyt kun yöllä ei juurikaan saanut nukkua. Nykyään poika nukkuu 11 -  9 tuntia yössä ja herää yleensä kerran yössä joskus toki kahdesti, mutta on myös öitä jotka nukutaan yhteen putkeen eikä Joel heräile ollenkaan.  Tämä kesä toki on hieman sotkenut tuota  nukkumista kun on valoisaa niin poika ei joskus meinaa tajuta,että vielä pitäis jatkaa unia ja saattaa hetken valvoa. Herää siis yleensä joskus viiden aikaan aamuyöllä ja otetaan se siihen viereen ja siihen se nukahtaa, mutta omassa sängyssä usein vaan höpöttää ja istuskelee.

Luonteeltaan Joel on kyllä aika pirtsakka ja tosi iloinen tapaus ja koskaan ei ole ollut ns. vaikea tapaus. Hymyilee paljon kaikille tai siis lähinnä tutuille, koska kuitenkin vierastaa joitakin ihmisiä niin,että itku tulee jos liian lähelle sattuu tulemaan. Ja tietty pojalle me molemmat vanhemmat ollaan tärkeimpiä ihmisiä (ja mummokin on aika tärkeä siis tuo J:n äippä) , mutta on tuo meidän mies vähän mammanpoika :D Minä taidan olla se lohduttaja kun itku tulee ja äitin syliin tullaan turvaan ja isi on se  joka aina osaa hauskuttaa ja isi kyllä saa nauramaan aina. Ja joo siis yleensä Joel on iloinen ja tyytyväinen, mutta voitte uskoa,että kyllä osaa näyttää jos ei joku asia miellytä ja jos tahtoaan ei saa läpi :D Se hankalampikin puoli siis löytyy ja temperamenttia löytyy (keneltäköhän lie periny? ) jos ei, vaikka anna johtoja mennä räpeltämään niin kyllä on vihanen poika. Ja ihan siis nytten lähiaikoina on tullut tuo juttu,että näyttää jos ei miellytä, mutta tavallaan ymmärrän, koska kyllä minuakin ärsyttäis jos ois oppinut liikkumaan ja haluais katsella ympärilleen ja mihinkään ei sais sitten mennä jos kiinnostais.

Sellanen 9 kuukauden ikäinen poika meiltä täällä löytyy <3!!